I am alive!

Heippa! Nyt on kulunut mun blogihistorian pisin postaus tauko.. Yli kahteen kuukauteen en ole postannut. Postaaminen kävi mielessä, mutta, kun aloitin kirjoittamisen en saanut mitään aikaiseksi joten jätin asian siihen. Kuviakin otin, mutta niitäkään en koskaan ehtinyt koneelle asti ladata. Ennen kuin ne oli jo ns 'vanhoja'. Päätin nyt kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja ryhdistäytyä. Tulin nyt kertomaan vähän mihin mun aikani on kulunut, kun vihdoin on aikaa.
Kevät on kulunut mulla kuin pikakelauksena. Helmikuussa 17. päivä täytin 16 ja juhlin sitä ystävieni kanssa! Helmikuussa oli myös ensimmäinen cheerleadingin maajoukkueringin leiri vierumäellä, joka oli aivan mahtava, mutta myös rankka kuntotesteineen. Leirille pääsi siis SM:eiden top 3 naiset ja juniori joukkueet! Hiihtoloman taas vietin kipeänä mökillä ja kotona.

Maaliskuun alussa aloin stressata yhteishakua ja kokeita oli paljon. Vaikka tiesin 98% varmuudella minne haen, stressasin silti. Vihdoin oli yhteishaku ja se oli niin pelottavaa, pelkäsin, että tein jotain väärin hakemuksessa ja en pääsisi mihinkään kouluun.
Lumi katosi yhtäkkiä maaliskuussa, mutta heti, kun oli lämmintä ja ajatteli, että vihdoin kevät tulee aikaisin, iski takatalvi ja lunta tuli vaikka kuinka paljon. Sekin on onneksi sulanut ja kesä on tulossa kovaa vauhtia.
Koulu on mennyt mulla tosi hyvin nyt keväällä ja oon saanut hyviä arvosanoja! Olen myös nostanut mun jaksotodistuksen numeroita! Ihan hullua ja pelottavaa, että mulla on enää noin 20 koulupäivää peruskoulua jäljellä. Joka vuosi olen oottanut kesäloman alkua tosi paljon ja aika on tuntunut kuluvan hitaasti, mutta tänä vuonna tuntuu, että aika kuluu liian nopeasti. En ole valmis vielä lähtemään peruskoulusta ja kaikkien kavereiden luolta!

Keväällä on myös cheer treenejä on riittänyt ja tehdään kisaohjelmaa jo kovaa vauhtia. Meillä on ollut myös paljon leiripäiviä, esim. oltiin perinteisesti pääsiäisenä circus helsingissä yötä. Siellä oli kivaa kunnes lensin airtrackiltä kierrevoltilla maahan ja täräytin kantapääni.. Loppu leirin hypin yhdellä jalalla, kun en pystynyt laittamaan painoa sille ollenkaan. Kävin lääkärissä sitten ja onneksi se ei ollut murtunut, mutta sain kuitenkin kepit, koska en pystynyt kävellä kunnolla. Kävelin niillä viikon kunnes kyllästyin ja kävelen nyt niin ettei kantapääní osu maahan. Jalallani on kolme viikkoa aikaa parantua ennen tämän kauden ensimmäisiä kisoja.

Tässä tekstissä on nyt tiivistettynä lyhyeen nämä kuluneet kaksi kuukautta. Kuvat ovat tältä viikonlopulta asukuvia.

PS. Blogi innostukseni on nyt pikkuhiljaa palannut joten alan kirjoitella tänne taas!
♥Julia